Life @ Köyliö: Huhtikuu kuvina

Kuu vaihtui ja kelit suosi. Päästiin ekaan kertaan käymään Köyliönjärven jäälläkin.

Onse ihanaa kun on aurinko nousee kun ollaan aamulenkillä Chilin kanssa eikä tartte otsavaloa joka kerta kun lähtee koiran kanssa lenkille.

Ja vaikka kuinka tää on jo tullut tutuksi itelle kuinka hyviä nykyajan kännykkäkamerat on nii, silti se että tälläisen kuvan voi ottaa keskellä yötä käsivaralta, lyö ällikällä, joka kerta.

Ja tuli sitten taas pitkästä aikaa innostuttua kuvamaan timelapseja, tässä viime kuun lopulla ja tän kuun alussa. En nyt niitä tähän ymppää mutta niitä voi tuolta YT-kanavalta käydä katsomassa.

Viime kesänä tuli ostettua 4 mottia klapeja saunaa varten ja kun vanhaa oli jonkin verran jäljellä niin tuossa lokakuun tienoilla aloin sitten kuluttamaan tätä erää. Tämän verran siitä oli sitten huhtikuun alussa jäljellä, eli tuollainen 3 mottia 6 kuukaudessa.

Ja tuli sitten tilattua taas 4 mottia klapeja. Tällä kertaa sekaklapia. Nuo sitten tarttis tässä kesän aika saada tuonne puuvajaan kannettua. Mulla on tosin sinne suunnitelmia, et ennen kuin noi uudet klapit sinne tungetaan, niin ois hyvä tehdä ne muutokset sinne.

Kuun alussa oli vielä lunta, mutta muutama päivä myöhemmin alkoi lumet oikeasti sulamaan ja alkoi pellot tulvimaan, taas kolmatta kertaa tänä talvena.

Pihalla alkaa kukkimaan ja Chilin piti tietysti heti käydä tutkimassa, onneksi ehtisin väliin enne kuin oli kuopittu pois maasta.

Tässä alkaa pikkuhiljaa suunnitelmat muodostumaan mitäs sen pihan kanssa pitäis tehdä. Tosin kun näkee jossain jotain mielenkiintoista mitä joku on omalle pihalleen tehnyt niin heti tulee mieleen et joo, noin mäkin teen.

Kyl maar se maaseudun rauha on ihan toista yöllä.

Sattumalta oli väliovi eteisessä auki ja kun kävelin siitä ohi niin huomasin että aurinko on juuri sopivalla korkeudella että pääsee pienestä siivusta paistamaan sisälle sisäoven kahvaan niin että kahva luo varjon sisäoven ikkunaan. Tämä ei kauan kestänyt ja oli nopeasti ohi, eikä tätä sitten oikeastaan muuna päivänä en tapahdukkaan, kunnes syksyllä ehkä.

Luonto on kyllä yllättävän lähellä. Aamulenkillä pihalla pyöri Fasupala ja Chilihän oli heti perässä.

Ja iltapäivälenkillä vastaikkaisella puolen tonttia olevalla pienellä metsäpläntillä oli kaluttu luuranko jäljellä.

Ja siis matkaa ei ole kuin ihan pari kymmentä metriä pihatieltä. Ja nyt kun vähän miettii taaksepäin niin onha se Chili välillä ollut kiinnostunut menemään tuonne, mutta me ei juurikaan olla tuota puolta tiestä kuljettu kun tie kaartaa niin että ettei Säkylän suunnasta tulee niin puskat ja kesken kasvuiset koivu peittää näkymiä niin että tulee aika yllätyksenä vastaan jos samaa puolta tietä kävelee.

Huomaa kyllä että mennään kohti kesää kun iltalenkillä kun käydään niin aurinko on juuri vasta laskenut.

Ja kun ne lumet on vihdoinkin sulaneet pois niin pääsee taas pihahommiin, mikä jäi viime syksyltä kesken. Taino ei ne nyt kesken jääneet kun ei oikeastaan tullut edes aloitettua.